Olin tekemässä haastattelua teekkari-humanistipariskunnasta kertovaa Studia Median juttua varten. Riihimäeltä kotoisin olevat haastateltavani Hanna-Kaisa Latvala ja Kimmo Metsberg luonnehtivat Tamperetta lupsakaksi paikaksi.
– Täällä ihmiset tulevat juttelemaan helpommin kuin eteläsuomalaiset. Eivätkä pelkästään opiskelukaverit, vaan myös vanhat tädit alkavat usein jutella, Latvala kertoi.
Niinpä, ja sedät myös. Haastattelua seuraavana päivänä pääsinkin jälleen tekemisiin tamperelaisen lupsakkuuden kanssa, kun istuin kaupan kassalla opintojani rahoittamassa.
– Kuitin voit heittää roskiin.
– Okei.
– Tiedätkö, mikä on okei? kysyy minulta jonossa seuraavana oleva herrashenkilö. Kohauttelen hämilläni olkapäitäni ja jatkan viivakoodien piippailua.
– No mikä?
– Sehän on Tani Kein veli!
Olen entistä enemmän ulalla, mutta yritän hymyillä sedälle myötätuntoisesti. Katseeni kuitenkin paljastaa asiakkaalleni, että vitsi meni korkealta yli hilseen.
– Ei se tyttö taida Tani Keitä tietää, kun se on niin nuori. Se on sellainen näyttelijä.
– Kuuluisa amerikkalainen näyttelijä! puuttuu puheeseen miehen takana jonottava rouva.
– Mutta ei ne nuoret enää tämmöisiä tiedä. Eikä tarvitsekaan, eihän mekään kaikkia nuorison juttuja tiedetä.
– Näin on. Kyllä meistä on jo aika ajanut ohi, toteaa vitsin kertonut herra nauraen.
Kotiin päästyäni yritän googlata tätä kuuluisaa Tani Keitä. Löytyy japanilainen näyttelijä, mutta jatkan jäljitystä muokkaamalla nimen kirjoitusasua. Viimein tärppää: todennäköisesti puhe oli näyttelijä-laulaja Danny Kayesta, joka löytämieni tietojen mukaan oli aikansa tunnetumpia koomikoita. Vuonna 1913 syntynyt Kaye saavutti mainetta niin valkokankaalla kuin Broadwaylla ja esiintyi muun muassa 50-luvun klassikkoelokuvassa Valkea joulu. Haudan lepoon filmitähti laskettiin vuonna 1987. Tiedänpä nyt siis kaiken tämänkin!
Tampereella kyllä osataan kuroa sukupolvien välistä kuilua umpeen. Keskustelu tätien ja setien kanssa on ehdottomasti paras tapa saada selville, miten asiat ovat olleet aiemmin (vaikka joskus onkin otettava nykyaikaiset keinot käyttöön ymmärtääkseen, mistä he oikein puhuvat). Asiakkaat ovat valistaneet minua niin Tampereen rakennusten alkuperäisistä nimistä kuin siitä, millaista kaupankäynti oli vuosikymmeniä sitten.
Kiitos, tädit ja sedät, älkää luopuko lupsakkuudestanne koskaan!
Henna Tuominen
Tiedotusopin opiskelija
Tampereen yliopisto