Vuoden viimeinen Studia Median numero ilmestyi 7. toukokuuta, ja samalla päättyi koko lukuvuoden kestänyt aherrukseni täysin uudenlaisen oppiaineen parissa. Aiemmat opintoni ovat liittyneet kiinteästi tekniikkaan – erilaiset ohjelmointikielet ja järjestelyalgoritmit ovat tulleet välillä liiankin tutuiksi.
Yritysviestinnän sivuainekokonaisuus tarjosi opintojen loppusuoralle varsin piristävän otoksen viestinnän maailmaan. Suurin työ oli tietysti verkkolehti Studia Median toimittaminen. Kokemus oli näin jälkeenpäin arvioituna erittäin antoisa ja avasi paatuneen tietoteekkarin silmiä ihan uudella tavalla. Toimittajan arkipäivä on toki välillä kiireistä ja jopa ahdistavaa, mutta konkreettisen lopputuloksen näkeminen työn päättyessä on erittäin palkitsevaa. Onnistuminen kannustaa yhä parempiin suorituksiin seuraavia juttuja tehdessä.
Koko lukuvuoden kestänyt tiiviin porukan yhteistyö myös saa väistämättä aikaan porukan sisälle lujan yhteishengen. Välillä kiireen keskellä kollegan painostaminen kiirehtimiseen on välttämätöntä, mutta toivottavasti en ole vuoden aikana polttanut liian monia siltoja takanani.
Omasta puolestani voin vain olla erittäin tyytyväinen tekemääni sivuainevalintaan. Välillä tehtävien kasaantuessa työmäärä tuntui kohtuuttomalta, mutta loppujen lopuksi käteen jäi läjäpäin korvaamattomia kokemuksia niin juttukeikoilta kuin yhteisistä illanvietoista, sekä tietysti työhakemuksissa toivottavasti suuren painoarvon saavat viestinnän opintokokonaisuus ja kokemus verkkolehden toimitustyöstä.
Tätä kirjoittaessa opintoviikot alkavat olla kasassa, monivuotisen opiskelija-asunnon vuokrasopimus irtisanottu ja valmistuminen saattaa osua kohdalle vielä tämän vuoden puolella. Hieman haikein mielin suljen kohta yliopiston ovet viimeisiä kertoja ja suuntaan kohti uusia haasteita. Yliopistourastani päällimmäisenä jää silti mieleen iloiset muistot viimeisistä rypistyksistä toimittajakollegoiden kanssa – lämmin kiitos siitä kaikille mukana olleille!
Juho Sipilä
Kirjoittaja: studiamedia 